tiistai 18. marraskuuta 2014

(Un)ordnung

Guten Tag!

Tänään meillä oli saksalaisen Ordnungintäyteinen päivä. Työtä oli paljon ja sitä tuli myös tehtyä. Soitimme viimeisiä puheluita siitä, että pääsemme vierailemaan haluamaamme yhdistykseen sekä toteuttamaan pop-up nuorisotilaa niissä paikoissa joissa olimme suunnitelleet. Haasteita tuottivat etenkin muuttuneet päivämäärät ja yhteyshenkilöiden vaihtelevat aikataulut. Valmistelimme myös lehti-ilmoitusta tulevista pop-up nuorisotiloista Mamkin tiukkaa sensuuriyksikköä varten. Emme olleet oikein varmoja millainen juttu meidän tulisi kirjoittaa, joten oli vaikeaa miettiä mihin suuntaan lehtijuttua muokkaisi. Aikatauluun oli merkitty tälle päivälle vain pop-up nuorisotilojen suunnittelua ja blogiimme saapuneiden kysymysten pohtimista, mutta sieltä täältä löytyi uusia tehtäviä, jotka pitäisi hoitaa mahdollisimman pian. Muutamat hahmottelivat omanlaistaan listaa siitä, mitä ehkä tulisi tehdä tämän päivän aikana. Listoista huolimatta uusia pikkujuttuja tuli mieleen päivän edetessä, ja tuntui siltä kuin tehtäviä olisi miljoona, emmekä saisi mitään aikaiseksi.

Niin sanotuissa kriisitilanteissa yhteisöllisessä työskentelemisessä on sekä hyvät että huonot puolensa, etenkin työskennellessä tuttujen ja läheisten ihmisten kanssa. Toimintatavoista ja yleisestä ilmapiiristä riippuen läheisille ihmisille saattaa olla jopa vaikeampaa mainita yhteisön tai yksilön toiminnan epäkohdista kuin sellaisessa tiimissä, jossa jäsenet tuntevat toisensa vain työn kautta. Tiimiläisten persoonallisuudet tulevat esiin etenkin silloin, kun ryhmällä ei olekaan selkeää johtajaa, mutta asioita pitäisi saada tehtyä. Työskentelytavat voivat erota toisistaan suurestikin. Erilaisten roolien omaksuminen puolestaan vaikeuttaa työskentelyä siten, että hiljaisempien tai vetäytyvien ideat saattavat jäädä äänekkäämpien ja jopa päällekäyvien tiimiläisten puheen alle. Rooleihin jumiutuminen saattaa puolestaan aiheuttaa kireyttä työryhmän sisällä. "Taas se tekee noin" on ajatus, joka nousee mieleen pinnan kiristyessä.

Tasa-arvoinen tiimi on sekä vahvuus että heikkous. Tasa-arvoisuus ja demokraattisuus antaa mahdollisuuden sille, että jokainen saa äänensä kuuluviin. Epävarmuuden keskellä tai mahdollisissa ristiriitatilanteissa kaipaisi kuitenkin sellaista ihmistä, joka nimeäisi vastuuhenkilöt ja kertoisi selkeästi kaikki asiat, joita täytyy tehdä. Työyhteisön aineeton pääoma koostuu kolmesta osa-alueesta - samoin kuin voisi sanoa että ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus, jossa jokainen osa-alue vaikuttaa toisiinsa. Nämä aineettoman pääoman kolme osa-aluetta ovat sosiaalinen pääoma (johtaminen, yhteisöllisyys), psykologinen pääoma (yksilön henkinen kunto) sekä rakennepääoma (organisaation toimivuus, työn hallinta ja oppimiskyky). Sosiaalinen pääoma yhdessä muiden kanssa edistää yhteisön toimivuutta sekä yksilöiden työhyvinvointia. Tämän vuoksi tasa-arvoisessa yhteisössä täytyy panostaa moniin asioihin: niin yhteisöllisyyden ja toimivan, demokraattisen johtamismallin luomiseen kuin yksilön hyvinvointiin. (Larjovuori & Manka 2013.)

Päivän päättyessä otimme esiin aamun listahahmotelman niistä asioista, joita meidän piti päivän aikana hoitaa. Kävimme listan läpi yksi kohta kerrallaan ja kirjasimme ylös jos emme ole vielä saaneet hoidettua asiaa loppuun. Siitä huolimatta, että aamulla pakka oli sekaisin ja joukostamme puuttui Saksan-kirjeenvaihtaja sekä kulinaristi, onnistuimme saavuttamaan päivälle määritetyt tavoitteet ja pystyimme lähtemään pää pystyssä kohti uusia haasteita.  


Video, joka tiivistää Pou Up -tiimin tämänpäiväisen työskentelyn
(sekä työyhteisön haasteet). Tosin meidän tiimissähän ei ole henkilöitä,
joilla olisi tapana käyttää tehokasta työaikaa kikkailuun...


- Antti ja Hanna


Lähteet:

Larjovuori, Riitta-Liisa ja Manka, Marja-Liisa 2013. Yhteisöllisyydellä menestykseen - opas työpaikan sosiaalisen pääoman kehittämiseen. PDF -tiedosto. Päivitetty 27.3.2013. Luettu 18.11.2014.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti