Pop up Esedulla 12.12.

Sain nyt vasta viikon jälkikäteen raportoitua meidän Esedu-keikasta. Pystytettiin siis Esedulle pop up -nuorisotila Antti-Iiro-Sini-Sanni-tiimin voimin viime perjantaina. Se oli meidän viimeinen eli neljäs pop up -visiitti kouluille. Valitettavasti mulla ei juurikaan ole kuvia kyseisestä reissusta, mutta laatu korvaa määrän.

Esedulla oli meidän iloksi oma opiskelutila jota saatiin hyödyntää meidän nuorisotilaa varten. Vaikka tila oli  ihan ruokalan ja pääaulan vieressä, kävijämäärä jäi valitettavasti melko pieneksi. Laskettiin, että koko päivän aikana kävijöitä oli vain max. 30, siitäkin luvusta moni henkilökuntaa. Syyksi pienelle kävijämäärälle pohdimme ajankohtaa, perjantaita. Perjantaisin suurin osa opiskelijoista kuulemma pääsee koulusta jo aikaisin. Joku opettajista myös kertoi meille, että moni opiskelija oli työharjoittelussa tuolloin. Ruokailun aikana pop up oli kuulemma saanut parisenkymmentä vierailijaa, mutta itse olin hakemassa meille ruokaa kaupungilta joten en päässyt tätä ihmispaljoutta todistamaan. Meidän tilaa kävi myös kurkkaamassa pari itäisen naapurimaan edustajaa, jotka olivat tutustumassa Eseduun. He olivat tosi kiinnostuneita meidän alasta ja pop up -tilasta ja jättivät myös jälkensä venäjäksi meidän fiilislakanaan. Muuten päivä meni taas ongelmanratkaisupelejä ratkoen (tai ainakin yritys oli hyvä), sekä korttia ja pleikkaria pelaten.

Antti ja Iiro voitti ja tuuletti vuorotellen. Aina tiesi kumpi oli voittaja ja kumpi häviäjä, kun toinen tuuletti karjumalla ja toinen kiroili.

Perus Iiro älypelien kuningas - kuva.

Nyt on tosiaan pop up -nuorisotilat kouluille pidetty, mutta luultavasi pystytetään pop up -tila vielä kaupunginhallituksen kokouseen tammikuussa. Molempien ryhmien mielestä pop up oli loistava uusi menetelmä ja saimme paljon ammatillisia eväitä sekä materiaalia vietäväksi kaupunginvaltuustoon. Saatiin paljon kehuja ja kannustusta, kiitos siitä! 

- Sanni

Fiiliksiä Pop-Upista Urheilupuiston koululla

Terveppä terve arvoisat lukijat! Näin lähes viikon jälkeen voi jo katsella retrospektiivisesti tiistaina olleen ensimmäisen pop up -kouluvierailun fiiliksiä. Olimme jakautuneet kahtia kouluvierailuja varten ja Urskille jalkauduttiin Sanni, Iiron ja Sinin kanssa.

Aamu lähti käyntiin pienten vastoinkäymisten saattelemana, mutta emme antaneet niiden haitata toimintaamme vaan pääsimme avaamaan pop up -nuorisotilamme ajallaan. Allekirjoittaneelle suurimmat kuumotukset koko päivältä varmaan oli, kun jouduin/pääsin promoamaan meitä koulun aamunavaukseen. Muistot ylä-asteen aamunavauksista takaraivossani sopersin mikkiin jotain sekavaa ja sain kerrottua siitä, että ilmaista kahvia ja ehkä jotain tekemistäkin olisi tarjolla.

Pian tasainen yleisövirta alkoikin tulvia ovista ja ikkunoista sisään. Kahvinhimoiset vieraamme tulivat jonossa ihmettelemään heidän kirjastoaan, jonka olimme onnistuneet muuttamaan viihtyisäksi ja trendikkääksi nuorisotilaksi. Olimme alimitoittaneet asiakaskuntamme kyltymättömän kofeiininhimon ja pian jono kasvoikin, kun odottelimme kahvin tippumista.

 

 

Dehydraation kourissa olevat nuoret tappoivatkin aikaa ennen kahvitarjoilua aktiviteeteissa, joita heille olimme valmistelleet. Älypelit, pleikkari ja fiilislakana olivat erittäin suosittuja kohdeyleisömme keskuudessa ja ei kulunut hetkeäkään, kun jokin näistä ei olisi ollut käytössä. Tilaa oli kaikille yllinkyllin, pahinta ruuhka-aikaa lukuunottamatta, istumiseen sekä kahvin nauttimiseen.

Ajatusjoulukuusi, jonka toimme myös mukanamme, täyttyi useista kymmenistä ideoista, jotka viemme kaupunginpäättäjille. Joulukuusen ideana oli saada nuoret kirjoittamaan parannusehdotuksia Mikkeliin ja koristelemaan kirjoitetuilla viesteillä kuusen oksat. Saamamme kehitysehdotukset olivat kekseliäitä sekä ajankohtaisia. Uskonkin päättäjien kuulevan mielellään, mitä nuorilla on tarjota kaupungin parantamiseksi.

 

                Viesti johon tiivistyy kokonaisuudessan nuorisotyön merkitys

Mitäs fiiliksiä jäi käteen reissusta? Hehkutin osalle ryhmästä jo päivän aikana sitä, että miten "tämä on sitä työtä, miksi haluan opiskella tätä alaa." Saamamme positiivinen palaute sekä oppilailta että opettajilta on se suola, miksi me teemme tätä. Useat oppilaat ja opettajat kysyivätkin, koska tulemme uudestaan tai miksi tätä ei tehdä useammin. En voikaan kuin ihmetellä, miksi tällaista työtä ei sitten tehdä, kun sitä kaikki osapuolet selkeästi haluavat?

Kukkonen (2011, 9-10) kirjoittaa koulunuorisotyön merkityksestä yhteishengen ja ilmapiirin luonnissa. Opettajilla ei välttämättä ole aikaa tai resursseja käyttää ryhmäyttämiseen ja positiivisen kouluympäristön luomiseen, sillä heidän tärkein tehtävänsä on opetuksen toteuttaminen. Koulunuorisotyö keskittyykin kokonaan luokan sisäisten ongelmien ja ryhmädynamiikan parantamiseen. Yhteiset luokkaryhmänä tai koko kouluna toteuttavat asiat nostavatkin yleistä mielialaa.

Mielestäni saimmekin hyviä esimerkkejä tästä ryhmäyttävästä vaikutuksesta tuona yhtenä päivänä, jonka olimme heidän koulullaan. Oppilaat eri luokilta tulivat hyvin toimeen keskenään ja juuri mitään järjestyshäiriöitä ei ollut. Puhuimme myös osan ryhmäläisten kanssa siitä, miten jo muutaman samanlaisen vierailun jälkeen voisimme saada nuoriin yhteyden, josta myös Kukkonen (2011, 10) puhuu. Hänen mukaan koulunuorisotyö tavoittaa oppilaat paremmin, koska työ perustuu kokonaan sosiaalisiin suhteisiin ilman opetusta. Nuorisotyöntekijä nähdäänkin vähemmän auktoriteettina ja hänelle on mahdollista puhua avoimmin kuin esimerkiksi opettajalle.

Kehotankin kaikki tarttumaan toimeen koulunuorisotyön puolesta puhujana ja ajamaan sen tekemistä vielä enemmän sillä siellä sille on enemmän kuin tarvetta.

-Antti

Lähteet: 

Kukkonen, Sini 2011, "Meillä saattas olla ihan kuollut luokka" koulunuorisotyön vaikuttavuus kouluviihtyvyyteen. Mikkeli: Mikkelin Ammattikorkeakoulu

Yhteisöllisyys ja Vaikuttaminen - Paneelin jälkimaininkeja sekä huomioita

Tänään pidettiin Mikkelin ammattikorkeakoulun Dexissä paneeli aiheesta yhteisöllisyys ja vaikuttaminen. Paikalla oli puhumassa monenmoista tyyppiä eri järjestöistä ja yhdistyksistä. Mikkiä piti kädessään älykkäästi Mimosan, Setan, ESTERY:n, nuorisovaltuuston ja Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunnan edustajat.

Tykitimme panelisteille kysymyksiä laidasta laitan aihepiirin sisältä. Kysymyskavalkaadiin kuului asiaa mm. yhteisöllisyyden näkyvyydestä, nuorten vaikuttamisesta, vähemmistöjen vaikuttamismahdollisuuksista ja median vaikutuksesta nuorten vaikuttamiseen. Lisäksi paneelin kuulijat saivat itse osallistua paneelikyselyyn keksimällä itse kysymyksiä ja laittamalla ne lomakelaatikkoon. Panelisteilta saimme korkeluontoisen katsauksen siihen, kuinka nämä seikat toteutuvat nykypäivän Mikkelissä.

MIKÄ MERKITYS YHTEISÖÖN KUULUMISELLA ON IHMISELLE?

Panelistimme yhtyivät kaikki siihen, että yhteisöllisyys on ihmiselle perustarve. Yhteisöllisyys luo turvallisuutta, hyväksyntää, kuuluvuuden tunnetta ja yhteisöön on helppo samaistua. Heikki Karasti Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunnasta toteaa, että ihminen määrittelee itseään toistensa kautta, kaikki ihmisten toiminta perustuu yhteisöllisyyteen, yhteisöllisyys on ihmisen kaiken toiminnan päämäärä.

MIKÄ ON SYY SIIHEN ETTÄ NUORET EIVÄT VAIKUTA?

Yhteisesti panelistit puhuivat siitä, että nuoret ovat epätietoisia omista vaikuttamisen mahdollisuuksista. Asenteet ja rohkeus vaikuttamiseen eivät ole samalla tavalla esillä kuin esimerkiksi 70-luvulla. Järjestöjen edustajat ovat usein iäkkäämpää väkeä, jolloin nuorten on vaikea kokea yhdistyksiä ja järjestöjä omaksi toimialueekseen. Mimosa Ry:n Sigita Herrala kertoo, että maahanmuuttajaväestössä suurempi ongelma on aikuisten osallistuminen vaikuttamiseen. Maahanmuuttajanuorten vaikuttaminen on suuremmassa suosiossa kuin aikuisten keskuudessa, sillä heillä on yhä useammin suomen kieli paremmin hanskassa. Setan edustaja Viima Lampinen on samoilla linjoilla Herralan kanssa siinä, että hänen järjestössään nuoret vaikuttavat vahvasti.

VÄHEMMISTÖJEN VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET?

Panelistit totesivat vähemmistöjen vaikuttamismahdollisuuksien olevan yhtäläiset, mutta vähemmistöjen täytyy työskennellä enemmän oman vaikuttavuutensa eteen. Vähemmistökansalaisten täytyy perustella oma toimintansa tarkemmin saadakseen samat edut kuin esimerkiksi kantasuomalaiset. ESTERY:n edustaja Satu Taavitsainen toteaa, että erityisesti maahanmuuttajilla on ongelmana, että toiminta ei ole tuttua ja kieli saattaa tuoda lisähaasteita vaikuttamisen.

OVATKO NUORET MEDIAN VIETÄVISSÄ? (katsojakysymys)

Median vaikutukset nähtiin panelistien kesken yhtäläisinä. Media vie paljon huomiota nuorten perinteisistä vaikuttamismenetelmistä. Samanmieliset pystyvät hakemaan vahvistusta omalle mielipiteelleen, eikä kriittistä keskustelua aina synny. Kuten Mikkelin nuorisovaltuuston edustaja Ronja Hänninen sanoo: media vie monia, jolloin voi syntyä joukkoliike. Siltikään media ei ole liian päällekäyvä.

Pou Up-tiimi kiittää kaikkia paneelisteja sekä paneeliaktiiveja sekä yleisöä

Yhteisöllistävin ja vaikuttavin terveisin,

- Ipa & Opa