Tänään pidettiin Mikkelin ammattikorkeakoulun Dexissä paneeli aiheesta yhteisöllisyys ja vaikuttaminen. Paikalla oli puhumassa monenmoista tyyppiä eri järjestöistä ja yhdistyksistä. Mikkiä piti kädessään älykkäästi Mimosan, Setan, ESTERY:n, nuorisovaltuuston ja Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunnan edustajat.
Tykitimme panelisteille kysymyksiä laidasta laitan aihepiirin sisältä. Kysymyskavalkaadiin kuului asiaa mm. yhteisöllisyyden näkyvyydestä, nuorten vaikuttamisesta, vähemmistöjen vaikuttamismahdollisuuksista ja median vaikutuksesta nuorten vaikuttamiseen. Lisäksi paneelin kuulijat saivat itse osallistua paneelikyselyyn keksimällä itse kysymyksiä ja laittamalla ne lomakelaatikkoon. Panelisteilta saimme korkeluontoisen katsauksen siihen, kuinka nämä seikat toteutuvat nykypäivän Mikkelissä.
MIKÄ MERKITYS YHTEISÖÖN KUULUMISELLA ON IHMISELLE?
Panelistimme yhtyivät kaikki siihen, että yhteisöllisyys on ihmiselle perustarve. Yhteisöllisyys luo turvallisuutta, hyväksyntää, kuuluvuuden tunnetta ja yhteisöön on helppo samaistua. Heikki Karasti Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunnasta toteaa, että ihminen määrittelee itseään toistensa kautta, kaikki ihmisten toiminta perustuu yhteisöllisyyteen, yhteisöllisyys on ihmisen kaiken toiminnan päämäärä.
MIKÄ ON SYY SIIHEN ETTÄ NUORET EIVÄT VAIKUTA?
Yhteisesti panelistit puhuivat siitä, että nuoret ovat epätietoisia omista vaikuttamisen mahdollisuuksista. Asenteet ja rohkeus vaikuttamiseen eivät ole samalla tavalla esillä kuin esimerkiksi 70-luvulla. Järjestöjen edustajat ovat usein iäkkäämpää väkeä, jolloin nuorten on vaikea kokea yhdistyksiä ja järjestöjä omaksi toimialueekseen. Mimosa Ry:n Sigita Herrala kertoo, että maahanmuuttajaväestössä suurempi ongelma on aikuisten osallistuminen vaikuttamiseen. Maahanmuuttajanuorten vaikuttaminen on suuremmassa suosiossa kuin aikuisten keskuudessa, sillä heillä on yhä useammin suomen kieli paremmin hanskassa. Setan edustaja Viima Lampinen on samoilla linjoilla Herralan kanssa siinä, että hänen järjestössään nuoret vaikuttavat vahvasti.
VÄHEMMISTÖJEN VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET?
Panelistit totesivat vähemmistöjen vaikuttamismahdollisuuksien olevan yhtäläiset, mutta vähemmistöjen täytyy työskennellä enemmän oman vaikuttavuutensa eteen. Vähemmistökansalaisten täytyy perustella oma toimintansa tarkemmin saadakseen samat edut kuin esimerkiksi kantasuomalaiset. ESTERY:n edustaja Satu Taavitsainen toteaa, että erityisesti maahanmuuttajilla on ongelmana, että toiminta ei ole tuttua ja kieli saattaa tuoda lisähaasteita vaikuttamisen.
OVATKO NUORET MEDIAN VIETÄVISSÄ? (katsojakysymys)
Median vaikutukset nähtiin panelistien kesken yhtäläisinä. Media vie paljon huomiota nuorten perinteisistä vaikuttamismenetelmistä. Samanmieliset pystyvät hakemaan vahvistusta omalle mielipiteelleen, eikä kriittistä keskustelua aina synny. Kuten Mikkelin nuorisovaltuuston edustaja Ronja Hänninen sanoo: media vie monia, jolloin voi syntyä joukkoliike. Siltikään media ei ole liian päällekäyvä.
Pou Up-tiimi kiittää kaikkia paneelisteja sekä paneeliaktiiveja sekä yleisöä
Yhteisöllistävin ja vaikuttavin terveisin,
- Ipa & Opa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti